Piiitkät juoksut...

Enni se sit päätti pitää oikeen pitkät juoksut. Liekö tuolla kevään tynkäjuoksulla vaikutusta , mene ja tiedä.
Eilen käytiin viimeks progeilla ja hitaasti tää kyl etenee, arvo oli 0,7, eli ei ole vielä aika keinosiemennykselle. Päiviä kuitenkin kasassa jo 18. Sunnuntaina kävi onneks vanha pappa Dante Enniä kosimassa ja eilen nähtiin sheltti Kalle, joka on kanssa kokenut uros. Kalle oli kans sitä mieltä, että rupeis oleen oikee aika astumiseen. Huomenna taas proge-testeille ja toivon todellakin, et nyt olis arvot noussut jo kunnolla...Alkaa tuo rahapussikin oleen aikas kovilla jo tässä vaiheessa. Progetesteihin on mennyt jo n. 500 € ja tämähän on alkusoittoa pennutuksen kuluissa.
Tässä sitä on tullut ajateltua nyt sitä miks koiranpennut maksaa...ei taida kaikki ihmiset tietää mitkä kulut ja riskit kasvattajalla on. Mutta itsehän tähän veneeseen olen lähtenyt niin katsotaan venematka loppuun :-)
Onneksi tosiaan "saatiin" Jarin (Harry Bo Vom Tuskendoor) siemenet tänne Veteriin pakkaseen, muutenhan tässä olis varmaan tullut käytyä jo pari kertaa turhaan Tanskassa. En meinaan olis ihan heti arvannut Ennin tärppipäivien menevän näin pitkälle.
Mutta nyt onneks Ennin juoksu on todellakin päällä ja toivottavasti siemennys onnistuu ja saadaan loppusyksystä uusia Länderin-alkuja.

Lauantaina pitäis mun lähtee Lilon kanssa enisin Minnalle yökylään ja sunnuntai-aamuna oltais menossa Heinolaan näyttelyyn. Sieltä sitä vimosta Sertiä yritetään taas saada. Toivottavasti tuo siemennys sit ei osu viikonlopulle, mut luulisin kyl , et se ajoittu vasta ens viikolle...


Petra

Juoksut ja kisat...

No, Enni se sit aloitti juoksunsa perjantaina...toivotaan, että nämä nyt olisivat kunnon juoksut, että keinosiemennys onnistuisi. Huomenna mennään progetesteihin ja sitten ollaan toivottavasti vähän viisaampia. Jos kaikki menee hyvin niin pentuja olisi tuloillaan lokakuun alussa :-)

No, kisoissa sit "käytiin" lauantaina. Aikataulut hieman meni mönkään. Meidän joukkueradan piti olla kuuden jälkeen, mutta päästiin starttaan varmaan kaheksan aikaan. Kotiin päästiin lähteen vasta puol kymmenen. Mutta ne radat...
Ei sit kulkenu mihinkään, liekö tuo Ennin juoksu vaikuttanut asiaan, sillä se meni kyl pelkäks sähläämiseks. Mä hosuin ja koira räkytti, ei hakenut esteitä jne.
No, kai se oli pääasia että osallistuttiin. Ja onneks joukkuekisassa muutkaan meitin joukkueessa ei nollia saanut...eipä tullut kellekkään paha mieli meidän mokista. Vaikka tuloksilla ei kisoissa juhlittukkaan, niin mulla ainakin oli tosi kiva päivä samanhenkisten ihmisten kanssa. Sitä olisi voinut vaikka vaan kattella muiden ratoja ja nauttia ihmisten kanssa juttelusta.

Petra

Kisat, näyttelyt ja miesvieras...

Käytiin sit Lilon kanssa Forssassa kauneuskilpailuissa, mutta tällä kertaa Lilo sai tyytyä toisiks kauneimpaan sijaan. Eli kotiin tuliaisina oli Vara-Sert.
Ennin kanssa kävästiin Ylöjärvellä iltakisoissa ja me saatiin eka 0 kolmos-luokassa!! Toka radaltakin tuli nolla, mutta hieman yliaikaa mun väärien ohjausvalintojen takia. Mut kivaa oli ja iolmakin oli vielä kaiken lisäks aurinkoinen ja lämmin.
Lisäks viime viikonloppuna oltiin Lilon kanssa Mä'ntsälässä missi-kisoissa, mutta tuonmari piti Liloa "vain" ERI:n arvoisena. Kyllä tuo Lilo- neiti on sit ihan mahtava tyyppi ja sen kanssa on kyl niin mukavaa pyörähtää kehässä. Josko se vimonen Sertikin sieltä joskus napsahtaa...

Viime sunnuntaina saatiinkin miesvieraita...
Ennin veli Toto tuli meille muutamaks päiväks hoitoon, kun Sirpa ja Jaska lähti pienelle lomalle. Neljä päivää meni kyl ihan siivillä noiden koirien kanssa ja mä sain nauttia molempien seurasta päivin ja öin. Sängyssä molemmat molemmin puolin, no ei ainaskaan ollu pelkoo, et putoo ;-)

Nyt sit jännitetään ens viikonloppua ja agin piirinmestaruuksia ;-)

                                         Tässä ollaan Lilon kanssa Mäntsälässä. Kiitti Jusa kuvista!

Kisat...

Ennin ja Jannan kanssa sit käytiin Vantaalla torstaina.
Eka rata oli kyl ihan räpeltämistä :-) Liekö tuo parin kuukauden reeni-/kisatauko vaikuttanut. Ainakin meikäläisen paketti ei pysyny kasassa. Ja tuloksena hylly.
Toka rata olikin sit vähän parempaa menoo. Ite ohjasin Ennin huonosti A:lle ja neiti valkkaskin sit putken. Mutta kiva rata kuitenkin vaikka tulosta ei saatukkaan...
Tänään käytiinkin LeVekin kentällä reenaamassa Jaskan ja Sirpan kanssa. Jaskalta sainkin hyviä neuvoja siihen, miten saisin Ennin itsenäisesti pujotteleen kepit. Nyt sit vaan reenataan Jannan avustuksella.

Petra

Tässä pikku Lilo

Sain Jusalta muutama viikko sitten kuvan ihanasta Lilosta (Korobochka)
Nyt sit vihosta viimein sain sen laitettua tänne blogiinkin. Lilohan on mun sydämmeni sulattanut moneen kertaan. Näyttelyreissuissa ollaan käyty muutama kerta ja oon sen todennut, et neiti ei kyl mistään hätkähsä, vaan on joka paikassa kuin kotonaan. Siis aivan mahtava reissukaveri. Parin viikon päästä pääsenkin taas Lilon kanssa näyttelykehiin ja sit voi alkaa se viimeisen Sertin metsästys...


Ennin kanssa aloitettiin reenei eilen aksassa pienen tauon jälkeen...Neiti kyl kulkee, mut mä en ;-)
Mut pääasia että meillä on hauskaa. Torstaina sit startataankin Vantaan iltakisoissa. Siitä sit lisää kisojen jälkeen.

Petra

Tynkäjuoksut...

No, nyt se Enni päättikin tehdä tynkä juoksun... Onneksi yhteistyö Susannen kanssa toimi ja Jarin siemenet ovat hyvässä tallessa Veterin pakkasessa odottelemassa parempaa juoksua. Tosiaan olisi tullut turha reissu Tanskaan jos sinne olisi Ennin kanssa lähdetty. Neitin proget ei noussut mihinkään, joten siemennys ei onnistunut. Lääkäri kyllä epäili, että Enni voi juoksunsa aloittaa vaikka parin viikon sisään, mutta mene ja tiedä sitä sitten. Nyt vaan odotellaan. Kisailmojakin olis kyl ihan kiva laittaa, jos vaikka pari starttia vielä voitais ottaa ennen juoksuja.

Tänään käytiinkin koko perheen voimin veneellä Salonsaaressa saunomassa. Ennihän ei paljon ole veneillyt, mutt mamman sylissä oli turvallista matkustaa ja samalla nuuskutella hyviä tuoksuja ilmasta.

Juoksut, juoksut...

Elämä ilman Rekkua alkaa pikkuhiljaa kulkea, vaikka ikävä on kova. Mutta nyt on Rekulla hyvä olla ja se on pääasia. Siitä olen täysin varma, että jos koiran elämä on vaikeaa niin tämmöinen ratkaisu pitää pystyä tekemään, vaikka se itsestä pahalta tuntuu. Iltaisin on vaikea nukkuun mennä kun ei Rekku enää kainaloon käperry...

Mutta nyt sitten iloisempiin uutisiin: No Ennihän nyt sitten päätti aloittaa juoksut, vaikka niitä odottelin vasta syyskuussa.

Tässä sitä nyt järjestellään matkaa kesken kiireen Tanskaan. Luultavammin Enni joudutaan keinohedelmöittää, kun mä oon niin töissä kiinni just ne tärppipäivät :-(

Mutta toivotaan. että matka saadaan järjestymään ja että kaikki menis hyvin. Eihän tyo lento sinne kauaa kestä, mutta nyt on vaan siitä kiinni, että löytyy sellainen eläinlääkäri joka keinosiementäis. Jos kaikki menee ok, niin pikkupenneleitä pitäis syntyä elokuussa...

Petra